maanantai 12. maaliskuuta 2012

"naks naks naks ja naks"

Elikkäs naksutin päätettiin hankkia tähän huusholliin ja sitä tossa päiväruoka sitten reenailtiinkin. Sieltä tarjotaan jo jos jonkun näköstä temppua jos vaikka naks kuuluis. Kyllä Wini sen nopsaa tajus, tottakai ensin piti hiukan säikähtää naksuttimen ääntä.. Ryynillehän tämä on tuttu kaveri jota olemme joskus pelänneet henkemme edestä. Onneksi niitäkin on eri äänenvoimakkuuksilla.
  Tänään oltiin myös mummilla ekaa kertaa kylässä ! Hienostihan se meni, mutta 5min myöhemmin Wini päätti paskoa mummin lattialle. Ei sentään osunut matolle ! :D Noo, mummi kyllä koiraihmisenä ymmärsi ja otti ihan rennosti vaan. Ensiviikolla alkaakin jo meidän pentujenleikkikoulu johon mennään sitten hiukan painimaan samanikästen kavereitten kanssa. Sosiaalistaminen alkaakin sitten urakalla tossa parinviikon päästä. Odotellaankin jo innolla että Winin veli tulee turkuunpäin ja pääsee kattomaan velipoikaa taas. Ollaan myös otettu jo hiukan etäisyyttä eikä pyöritäkkään ulkona vaan jaloissa. Pupunkakka on ihan ykkösjuttu mitä pitää syödä vaikka tiedetään ettei sais. Napataan vielä viimiset herkut suuhun ja juostaan karkuun kun kieltää. Eikait tässä taas tältäerää muuta.

Nyt ollaan niiin väsyneitä ja aivojajumpattuja, että taidetaan ottaa pikku torkut porukalla.


sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

nelijalkasten esittely: Wini


Uusin tulokas Foolproof hold that tiger elikkäs Wini on nyt 8viikon ikäinen belgianpaimenkoira narttupentu jolla tempperamenttia riittää ! Eipä kauheesti olla vielä ehditty tekemään, mutta tulevaisuudessa olisi tarkotus tehdä vaikka ja mitä ! enimmäkseen TOKO ja agi kiinnostavat mutta kyllä varmaan koitetaan vähän muutakin. Sen näkee sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
  Arki on alkanut pyörimään ja Winikin on oiken hyvin sopeutunut uuteen kotiinsa. Ollaan paljon oltu ulkona ja onhan hän jo melkein sisäsiisti. Muutamat pissat saattavat tulla vielä sisälle, mutta eiköhän niistäkin eroon päästä. Noh, se on pentu eli nukkuu, syö ja paskoo :D Eipä vielä oikeen mitään oo tuhonnu ja toivottavasti ei tuhoakkaan. Ensimmäiset nappauksetkin on tullut jo meidän välillä kun menin luuta ottamaan pois. Tyttö tuli käsille kun viimeinen syyttäjä, mutta eihän täällä niin tehdäkkään ja minähän se pomo olen joten kylläpä nolotti hetkenpäästä. Lemppari puuhaa on roikkua jatkeena vanhemmankoiran hännässä tai poskissa tai ihan missä vaan mistä saa kiinni. Eikä Ryyni oikeestaan välitä.. jokunen rähähdys voi tulla kun kovin sattuu mutta Wini irrottaa kyllä sitten heti. Että kyllä kunnioittaa mamma-koiraa.
  Ollaan opeteltu istumista ja maahan menoa jotka jo onnistuvatkin. Seisominen ja "seuraa" käsky on vielä reenin alla, mutta kyllä huomaa että oppii nopsaa. Tämä on tyttö on ahne ja namin kanssa tekee aikalailla, mutta syttyy toosi hyvin leluistakin. Ollaan tosi paljon tehty nyt vaihtiksia koska hampaat eivät meillä ihmisiin uppoa VAAN leluihin. 

Winistä kerron varmasti vielä lisää ja siitä miten kehitytään ja kasvetaan aikuisiksi !

nelijalkasten esittely: Ryyni

Elikkäs esittelen nyt sitten meidän porukkaa. Ensimmäinen oma koirani Ryyni on 6-vuotias, äitihahmo ja  rauhallinen tyttönen. Sekarotuinen bordercollie-mix jonka kanssa ei ole ihan helpolla selvitty. Emä on bordercollie ja isä belgianpaimenkoira(malinois), hirvikoira mix. Kova tyttö paimentamaan, mutta metsällä mennään nenä maassa hajujen perässä. Oikein herttainen ja kaikkia rakastava mutta arka. Pennusta asti pelännyt jos jonkinlaisia ääniä ja esineitä. Ollaan paljon rohkeempia nyt, mutta töitä on kyllä riittänyt ! Kyllä vieläkin kun hiilihapollisen pullon avaa niin hiukan katotaan korvat pystyssä ja hiukan pelottais mutta kehujen kanssa ja turvallisessa seurassa ei pelota. Omaan mieheeni tämä tyttö on rakastunut sydämensä pohjasta asti. Tietää milloin Ville tulee töistä ja millon pitää olla odottamassa oven takana, tietää millaisella ilmeellä ja miten saa rapsutuksia ja rakkautta. Sairastamme myös epilepsiaa joka todettiin tuossa reilu vuosi sitten. Lääkityksen kanssa auttoi eikä tavanomaisia "kaatumis"kohtauksia ollut ollenkaan vaan tuijottelua ja paikoilleen jäämistä moneksi minuutiksi. Mutta nyt on tyttö jo tosi pirtsakka ! 

 Agility on meidän juttu ja siinä ollaan ihan kisailtukkin. Maxi-koirahan tuo on mutta medi luokkaa menemme selän takia joka on hiukan kipeä aina välillä. Treenataan ihan säännöllisesti viikoittain pienryhmässä ja käydään kisailemassa sitten millon missäkin sattuu mahdollisuus olemaan. Tokoa ollaan joskus harrastettu ja kyllä hienosti menee perus liikkeet, mutta jäävät-liikkeet ovat hiukan vielä hakusessa. Ollaan jälkeä koitettu ja kyllä sellasen nenän kanssa sekin onnistuu ! ..hirvikoiraa kun on se 1/3. Paimennus tunneilla käytiin lampaita moikkailemassa edellis-kesänä ja verissähän se homma on. Sitä ei koitettu kun muutaman kerran mutta kyllä se niitä tekniikoita koirapuistoissa käyttää ihan raivostumiseen saakka. Kaikki täytyy aina pysäyttää ja kaikki täytyy koota samaan kasaan ! :)

perjantai 9. maaliskuuta 2012

NUMBER ONE !

Päätin nyt sitten tämmösen tehdä ja kertoa hiukan meiän kehityksestä. Elikkäs torstaina haettiin 8 viikkoa vanha belgianpaimenkoira narttu kotiin. Hyvin on mennyt ja ensimmäinen yö meni nätisti ja nukuttiinkin koko yö ! Viimeyö olikin sitten toista maata ja käytiinkin siinä 2 maissa ulkona kun tuli hätä. No mutta sitten nukuttiinkin jo aamuun. Aikas ihmeellistä herätä lauantai aamuna puoli 7.. Teen vielä oman kirjoituksen meikäläisen haukuista johon kirjoitan sitten enempi. Elikkäs meikäläinen, noh tämmöne perus nuori naikkone. Opiskelin eläintenhoitajaksi ja tällähetkellä töissä eläinkaupassa, eli unelma duuni ainakin koirilleni. :) "Muutin" Paimioon 16-vuotiaana kun aloitin täällä opiskelut ja löysin sitten tietysti miehen jonka kanssa edelleen tässä elellää :) Tutustuin ihmisiin ja oppisin itsenäisyyttä. Olen kotoisin Liedosta ja siellä koulut käynyt. Asuimme maalla isossa omakotitalossa ja ympärillä oli metsää ja peltoa. Jonakin päivinä se oli mahtavaa ja jonakin päivänä taas sitten ärsyttävääkin kun kauppaan oli se 10 km. Elikkäs tämmöne maalaistalon tyttö joka ei kauheesti likaa pelkää :) 
  Harrastetaan vähän mitä millonkin. Tosin tuon pennun kanssa ei kauheesti vielä ole tehty muutakun katsekontaktia ja namikäden seuraamista ja tietty peruskäskyjä. Kyllä siitä jotain vielä tulee. Toisen koirani kanssa ollaan hiukan kisailtu agilityssä ja ihan sijotuksiakin tullut. Sitä harrastetaankin ihan viikoittain pienryhmässä. Tokoa ollaan harrastettu mutta kisoihin asti ei ihan vielä olla uskaltauduttu. Vanhemmilla on aina ollut saksanpaimenkoiria ja niitten kanssa ollaan sitten touhuiltu vaan kotosalla kun semmosia maalaistalon-vahteja vaan oikeestaan ollut. Siellä tällähetkellä melken 3-vuotias uros saku josta varmasti kerron ihan omassa osuudessaan lisää.. on meinaan aikamoinen tapaus.

-lisää seuraavassa numerossa, kiitti ja kuitti.